KATI'S PET FARMIN ASUKKAAT

Olen tanakasti keski-ikäinen sairaanhoitaja, joka on kotoisin Espoon lähiöistä. Olen aina ollut eläinrakas ja samoin luonto on ollut lähellä sydäntäni liikunnan ohella, mutta vasta nelikymppisenä hokasin, että pääkaupunkiseudulla ei ole minulle mitään annettavaa ja päädyin ensin Pohjois-Suomeen, jossa oli hyvä olla ja elää tuntureiden kupeessa. Töitähän sairaanhoitajalle on tarjolla joka paikassa.

Joku elämästä kuitenkin vielä puuttui ja olo oli levoton, oma paikka oli edelleen hakusessa. Ensin tuli elämääni sekarotuinen koira Pihka ja melko pian Pihkan jälkeen myös mies, joka oli norjalainen maajussi Pohjois-Norjasta. Ampaisin Norjaan töihin rakkauden perässä ja sain elämäni ensimmäisen kontaktin nautoihin ja se oli rakkautta lähes ensi silmäyksellä.

Vuoteni Norjassa olivat elämäni vaikeimmat. Ei siksi, ettenkö olisi löytänyt paikkaani siellä, vaan siksi, että kumppanini oli menettänyt täysin tilansa hallinnan ja kamppaili jaksamisensa kanssa ja jouduin elämäni vaikeimpien paikkojen eteen ihan kaikilla tavoin.

Rakkaus meni menojaan, mutta naudat olivat valloittaneet sydämeni enkä voinut kuvitella, että lemmikkini tulisi saattaa teurasautoon, jolloin sai alkunsa yhden naisen taistelu tuulimyllyjä vastaan – ja päätin ottaa naudat kotiin Suomeen vanhenemaan kanssani.

Elämä kymmenen naudan kanssa ei ole helppoa eikä kulutonta ja olen ottanut niin suuren vastuun, joka on ajoittain lähes tukahduttavaa. Olen kuitenkin päättänyt, että teen kaikkeni, jotta unelmani yhteisestä elämästä onnistuisi ja mielelläni ottaisin muutaman lehmän lisää vanhainkotiini viettämään lokoisia päiviä.

Tässä on tekemistä ja välillä olen helisemässä, mutta yritän mennä eteenpäin päivä kerrallaan ja luoda unelmastani yhteisön, joka on samanhenkinen ja saisimme uusia lehmärakkaita ystäviä toteuttamaan tätä unelmaa.